Nesteen entisellä jalostamoalueella Naantalissa on hyvät lähtökohdat kehittyä uudeksi bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Kehitysyhtiö Green Industry Parkin tehtävänä on luoda edellytyksiä ekosysteemille, jossa hyödynnetään synergiaa niin materiaalivirroissa, osaamisessa kuin energiassakin.
Kun Neste ilmoitti syksyllä 2020 sulkevansa öljynjalostamotoiminnan Naantalissa, alueen mahdollisuuksia ryhdyttiin ripeästi selvittämään elinkeinoministeri Mika Lintilän nimeämän selvitysmiehen, Panu Routilan toimesta. Kehitysyhtiö Green Industry Park jatkaa nyt aloitettua selvitystyötä bio- ja kiertotalouteen pohjautuvan toiminnan tuomiseksi alueelle. Mukana kehityshankkeessa ovat Sitra, Neste ja Fortum sekä Naantalin, Turun ja Raision kaupungit. Lähtökohtana on koko Turun seutukunnan alueen elinvoimaisuuden ylläpitäminen, kasvattaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn luominen.
Green Industry Park -kehitysyhtiön toimitusjohtaja Linda Fröberg-Niemi visioi Naantalin jalostamoalueelle huippuluokan teollisuuskeskittymää, jossa maa- ja metsätalouden, tai teollisuuden muista sivuvirroista tehdään esimerkiksi tekstiilikuituja vaateteollisuuteen tai materiaaliratkaisuja kappaleteollisuuteen. Vety- ja power-to-x -ratkaisut tulevat myös olemaan osa uutta toimintaa. Alueen erityispiirteet, infrastruktuuri ja nykyisen toiminnan luonne tukevat prosessiteollisuutta.
– Kiertotaloudessa tuotannon raaka-aineet ovat sivuvirtoja tai jonkun toisen prosessin jäte. Biotaloudessa luonnonmateriaalille saadaan korkeampi jalostusarvo ja biopohjaisia tuotteita uusille markkinoille, eli parhaassa tapauksessa samalle raaka-ainetonnille korkeampi tuottavuus.
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen luovat painetta bio- ja kiertotaloustoiminnan kehittämiselle, sekä uusille energiaratkaisuille kuten vedylle. Niemen mukaan isot kansainväliset toimijat etsivät nyt kuumeisesti vaihtoehtoja saadakseen toiminnalleen kestävämmän pohjan.
– Teollisessa toiminnassa aikajänne on pitkä, innovaatiosykli on 15–20 vuotta. Vaaditaan paljon syväosaamista sekä rahoitusta infrastruktuuriin, laitteisiin ja laitoksiin. Suomen näkökulmasta on tärkeää olla tässä kehityksessä mukana.
Kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuustoimintaa
Jotta teollisen mittakaavan toiminta olisi järkevää toteuttaa kotimaassa, sen on oltava kansainvälisesti houkuttelevaa ja kilpailukykyistä: teknologian riittävän hyvää, lopputuotteille markkinat ja toimintaympäristön kilpailukykyinen suhteessa kansainväliseen tarjontaan. Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että maassa on teollisuustoimintaa ja tuotteita omista raaka-aineista.
Ajatuksena on, että Green Industry Parkissa voisi tulevaisuudessa olla useita teollisia yrityksiä, ja lisäksi eri kehitysvaiheessa olevia pk-yrityksiä, jotka muodostavat yhdessä teollisen symbioosin. Siinä yritysten välillä on synergiaa niin materiaalivirroissa, osaamisessa kuin energiassakin. Tärkeä näkökulma on myös tiivis yhteistyö alueen innovaatiotoimijoiden kanssa. Fröberg-Niemen mukaan Green Industry Park tuo ympäristöhyötyjä sekä sinne sijoittuvien toimijoiden liiketoiminnan että itse teollisuusalueen toimintamallin näkökulmasta, jonka tavoitteena on tarjota toimijoille kiertotalouden mukainen teollinen alusta.
– Sellaisia vaihtoehtoja ei ole paljon tarjolla. Alueen houkuttelutekijöinä ovat myös Suomen vakaa toimintaympäristö, rauhallisuus, työkulttuuri sekä hyvät kansainväliset suhteet muihin maihin. Toisaalta rajoittavana tekijänä Suomessa saattaa olla esimerkiksi verotus ja työvoiman saanti.
Useista yrityksistä koostuva ekosysteemi luo oman arvoverkoston. Teollisuustoimijoiden lisäksi kiinnostusta on myös palveluyrityksistä, aina huoltoliiketoiminnasta teolliseen rakentamiseen. Sijainti lähellä satamaa on edellytys monelle teolliselle toimijalle ja avaa mahdollisuuksia myös logistiikka-alan toimijoille.
Osaamispohjaa ja historiaa
Prosessikemian osaaminen näkyy myös alueen teollisuudessa ja yrityksissä. Fröberg-Niemi muistaa mainita myös Raisiossa sijaitsevan Smart Chemistry Parkin, joka on alan startupien ja kasvuyritysten innovaatiohautomo.
Turun seutukunnan väkiluku on reilut 300 000, josta noin 40 000 on opiskelijoita. Akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen myötä Turun seudulla on verrattain paljon kemian ja prosessikemian osaamispohjaa. Teknologian opiskelupaikkoja on yhteensä lähes 2 000 vuodessa.
– Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat ja antavat edellytyksiä toiminnan rakentamiseen. Haluamme olla houkutteleva ekosysteemi sekä nuorille että kokeneemmille osaajille, myös kansainvälisesti. Moni on kiinnostunut tekemään oman osuutensa kestävän tulevaisuuden puolesta. Me voimme olla se, joka tarjoaa nämä työpaikat. Yksi teollinen työpaikka synnyttää jopa neljä oheistyöpaikkaa.
Green Industry Parkin toimitusjohtajana Linda Fröberg-Niemen tehtävänä on luoda edellytyksiä uudelle toiminnalle. Hän etsii oikeat keskustelukumppanit ja potentiaaliset investointikohteet, selvittää maankäyttöasioita Nesteen ja kaupunkien kanssa, tekee sidosryhmä- ja korkeakouluyhteistyötä sekä kansainvälistä brändi- ja markkinointityötä.
Maankäyttö- ja infrastruktuuriselvitykset tulevat viemään aikansa, mutta tavoitteena on useita aiesopimuksia investoinneista jo kahden vuoden sisällä. Fröberg-Niemi korostaa, että Suomessa on todella hyviä yritysaihioita ja kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuuksia teollisen laitoksen perustamiseen Suomessa. Päästövähennyksiä ja hiilineutraaliutta tavoiteltaessa monet avaimet ovat omissa taskuissamme.
– Meillä on todella hyvät mahdollisuudet modernin teollisuuden luomiseksi Suomessa. Suljetut tehdasalueet ovat mahdollisuus hiilineutraalin teollisuustoiminnan alustaksi.
Teksti: Jasmine Jussila, Presser Oy
