Green North Energy on tehnyt vihreälle vetyhankkeelleen tonttivarauksen Naantalissa

Green Industry Parkissa iloitaan hankkeen etenemisestä

Green North Energy Oy on varannut Naantalista Luolalan alueelta tontin vihreän vetyhankkeensa suunnittelun edistämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uusiutuvaan sähköön pohjautuvia vetytuotteita, kuten vihreää ammoniakkia. Tämä mahdollistaa sekä globaalia että paikallista vihreää siirtymää ja parantaa Suomen huoltovarmuutta. Tällä hetkellä yhtiö tarkastelee vaihtoehtoisia sijainteja tuotantolaitokselle. Tonttivaraus on samalla kehitysyhtiö Green Industry Parkin toinen julki tullut yhteistyö.  

Elomaticin hankekehitysyhtiö Green North Energy Oy on tehnyt tonttivarauksen Naantalissa Luolalan alueella. Varaus liittyy yhtiön vihreään vetyhankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa uusiutuvalla sähköllä synteettistä polttoainetta ja kemikaaleja niin nykyisen kuin tulevien markkinoiden tarpeisiin. Tämä edesauttaa vihreää siirtymää liikenteessä ja muilla teollisuuden aloilla. Yhtiöllä on jo olemassa aiesopimus Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n kanssa.

Green North Energy keskittyy ensisijaisesti vihreään ammoniakkiin. Vihreät vetypolttoaineet ovat erityisen merkittävässä roolissa merenkulussa, jonka energiatarpeisiin akkuteknologia ei riitä vastaamaan. Lisäksi ammoniakin tuotannolle on noussut kriittinen tarve maatalouden huoltovarmuuden turvaamiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Green North Energy tutkii parhaillaan vaihtoehtoisia sijainteja tuotantolaitokselle ja tekee selvityksiä yhdessä Naantalin kaupungin, kehitysyhtiö Green Industry Parkin ja viranomaistahojen kanssa. Niiden pohjalta yhtiö tekee lopullisen päätöksen tuotantolaitoksen tai sen osien sijoittumisesta alueelle.

– Naantali on erinomainen paikka vihreiden vetytuotteiden valmistukseen. Täällä on infra valmiina, erinomainen logistinen sijainti ja hukkalämpö hyödynnetään Turun kaukolämpöverkossa, sanoo Jussi Ylinen, Green North Energy Oy:n toimitusjohtaja.

– Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hienosti. Lisäksi olemme saaneet apua Green Industry Parkilta esimerkiksi sijaintipaikan ja yhteistyökumppaneiden kartoittamiseen sekä yhteistyökeskusteluiden edistämiseen Nesteen kanssa, Ylinen jatkaa.

– Hienoa, että voimme vihdoin kertoa julkisesti yhteistyöstämme Green North Energyn hankkeen kanssa. Seudulla on erityisosaamista kemian prosessiteollisuudessa, mikä mahdollistaa menestymisen teollisen mittakaavan toiminnassa, kuten juuri korkean jalostusarvon vetytaloudessa, lisää Green Industry Parkin toimitusjohtaja Linda Fröberg-Niemi.

Vetyyn pohjautuvat ratkaisut ovat keskiössä, kun halutaan vähentää kasvihuonepäästöjä, energian hintaa ja tukea talouskasvua. Ne ovat myös avainroolissa tuomassa sähkömarkkinoille joustavuutta.

– Green North Energy Oy:n tonttivaraus Naantalista on hieno jatkumo kehittämistyölle kohti vihreää siirtymää ja uusia työpaikkoja Turun kaupunkiseudulle. Naantalissa toimii nykyisellään kaupunkiseudun merkittävää energiantuotantoa, joten osaamista alueella on, kertoo Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen.

Lisätietoja:

Jussi Ylinen, toimitusjohtaja

Green North Energy Oy

p. 040 577 2430

jussi.ylinen@gneh2.com

Laura Leppänen, kaupunginjohtaja

Naantalin kaupunki

p. 040 767 4364

laura.leppanen@naantali.fi

Linda Fröberg-Niemi, toimitusjohtaja

Green Industry Park Oy

p. 050 587 3441

linda@greenindustrypark.com

Green North Energy on vuonna 2021 perustettu vihreän energian hankekehitysyhtiö, joka mahdollistaa vihreää vetyä ja ammoniakkia valmistavien laitosten toimintaa. Yhtiön suurimmat yritysomistajat ovat insinööri- ja suunnittelutoimisto Elomatic Oy sekä Flexens Oy Ab. Ensimmäinen hankkeemme on hyvässä vauhdissa ja tulemme rakentamaan lähivuosina vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksen Naantaliin.

www.gneh2.com

Naantali on kasvava yli 19 000 asukkaan kaupunki vetovoimaisessa Varsinais-Suomessa. Naantali on merkittävä teollisuus- ja satamakaupunki, josta on toimivat yhteydet niin maa- kuin meriteitse. Tällä hetkellä Naantalissa toimii noin tuhat yritystä.

www.naantali.fi

Green Industry Park Oy on kesäkuussa 2021 perustettu kehitysyhtiö, jonka tarkoituksena on kehittää bio- ja kiertotalouden sekä uusiutuvan energian teollista liiketoimintaa Naantalin, Raision ja Turun seudulle, muun muassa Naantalin entiselle jalostamoalueelle.

www.greenindustrypark.com

Järviruoko – hyödyntämätön vihreän siirtymän raaka-aine

Biojalostamoiden nykyteknologia mahdollistaisi järviruo’on hyödyntämisen tuotteiden valmistuksessa. Korsien tehokas korjuu edesauttaisi myös vesistöjen ravinnepitoisuuksien hallintaa ja vihreää siirtymää.

Järviruoko on potentiaalinen raaka-aine moniin uusiin käyttötarkoituksiin, jotka tähtäävät korkean jalostusasteen lopputuotteisiin kansainvälisille markkinoille. Kasvualojen ja -volyymin lisääntymisestä huolimatta teollisen mittakaavan käyttö ei ole kuitenkaan edistynyt muun muassa korjuuteknologioiden kehittymättömyyden vuoksi.

”Lignosellupohjainen järviruoko on varteen otettava raaka-aine maailman mittakaavassa osana vihreää siirtymää”, toteaa Timo Suutarla, Liiketoiminnan kehityspäällikkö Green Industry Parkista.

Suutarla toimi mentorina työryhmässä, joka kartoitti nykyisten korjuumenetelmien käyttökelpoisuutta järviruo´on teollisen mittakaavan korjuussa. Kartoitus tehtiin osana LUT-yliopiston Current Issues in Enabling Technologies for Circular Economy -maisteriopintokurssia. Tutkimuksessa kerättiin tietoa eri menetelmien soveltuvuudesta ja haastateltiin käytännön toimijoita.

Neitseellisistä raaka-aineista tulee olemaan pulaa maailman väestön kasvaessa ja elintason noustessa. Kiertotalouteen liittyvät uudet teknologiat mahdollistavat uusien, tällä hetkellä vajaasti hyödynnettyjen materiaalivirtojen, kuten järviruo’on, käytön tuotannon raaka-aineena. Esimerkiksi tekstiilien, muovien, liimojen, kosmetiikkatuotteiden ja polttoaineiden valmistus järviruosta olisi mahdollista biojalostamoiden nykyteknologialla.

”Miten tämä meidänkin vesistössämme runsaasti esiintyvä, ravinteita keräävä yksivuotinen korsi saadaan talteen ja toimitettua tehtaan portille kilpailukykyiseen hintaan? Kysymys on avainasemassa, jotta saamme kehitettyä uuden teollisuudenalan, jossa Suomella on edellytykset edelläkävijyyteen maailman mittakaavassa”, Suutarla miettii.

Miten järviruokoa myydään?

Selvityksen mukaan käytössä olevia järviruo’on koneellisia korjuuteknologioita on vain muutamia. Ominaista kaikille tutkituille teknologioille on vielä varhainen kehitysaste sekä toisaalta järviruo’on loppukäytön moninaisuus. Perinteisesti järviruokoa on käytetty sellaisenaan esimerkiksi olkikatoissa ilman kemiallista käsittelyä ja sitä kautta jalostusasteen nostoa. Tästä syystä myös korjuuteknologian mittakaava on tyypillisesti pienimuotoista, olemassa oleviin laitteisiin perustuvaa soveltamista. Tämä johtaa auttamattomasti korkeisiin korjuukustannuksiin.

”Myös kasvu- ja keliolosuhteet sekä maa- vai pitäisikö sanoa vesiperä, tekee korjuusta moninaista ja haastavaa” kertoo työryhmän jäsen Jyri Kuitunen.

”Toinen suuri ongelma on logistisen ketjun puuttuminen sekä se, että korjatun järviruo’on varastointia ei ole järkevästi ratkaistu”, sanoo toinen jäsen Aysu Cansu, joka haastatteli paikallisen korjuuyrityksen henkilökuntaa Kouvolassa.

”Tällä hetkellä he eivät tiedä, miten kuljettaa ja myydä järviruokoa, mikä on tietysti suuri ongelma. Jos nämä asiat saataisiin tehokkaasti ratkaistua, prosessin kilpailukyky kasvaisi merkittävästi”, hän jatkaa.

Kannattavalla korjuuteknologialla bioetanolin potentiaaliseksi raaka-aineeksi

Järviruoko on varsin mielenkiintoinen lisäraaka-aine bioetanolituotantoon. Järviruo’on tehokas korjuu edesauttaisi myös vesistöjen ravinnepitoisuuksien hallintaa ja vihreää siirtymää.

Tutkimusryhmän toinen mentori, Myllykosken bioetanoli Oy:n Janne Harjunpää toteaa, että järviruo’on korjaaminen vesialueilta tehostaa ravinnevalumien poistumista ja että sen käyttö toisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aineena vähentää fossiilisten tuontipolttoaineiden tarvetta ja siten CO2-päästöjä. Kalliit korjuukustannukset ovat kuitenkin merkittävä este teollisen mittakaavan hyödyntämiselle.

Laajamittainen järviruo’n teollinen hyödyntäminen erilaisissa käyttökohteissa luo myös merkittäviä alueellisia sekä kansainvälisiäkin liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.

”Tutkimus nostaa hyvin esiin alueemme mahdollisuuksia kääntää haasteet mahdollisuuksiksi. Innovatiivinen järviruo’on hyödyntäminen voi tuoda meille selkeää etulyöntiasemaa uuden liiketoiminnan luonnissa. Näihin avauksiin meidän tulee ehdottomasti tarttua”, kolmas mentori Mika Penttilä Kouvola Innovation Oystä toteaa.

Tutkimus kertoo olemassa olevista korjuuteknologioista ja luo pohjan jatkokehitykselle. Sitä hyödynnetään muun muassa korjuumenetelmien kehitystyössä sekä jatkotutkimuksiin ja -hankkeisiin liittyvässä rahoitussuunnittelussa.

LUT-yliopiston opiskelijatyöryhmän jäsenet olivat Nazila Bolourieh, Aysu Cansu, Anne Fraser-Vatto, Jyri Kuitunen ja Daniel Teittinen. Ryhmän ohjaajana toimi teollisuusprofessori Jutta Nuortila-Jokinen.

LISÄTIETOJA:

In english: Common reed would be a suitable material for the green transition – Green Industry Park (turkubusinessregion.com)

Green Industry Park in the URBAN TECH programme with two challenges

URBAN TECH is a 3-year project funded by European Union’s horizon 2020 research and innovation programme (under grant agreement No 101005301). The aim is to support European small and midsize enterprises to launch new or significantly improved products and services with higher value in Health Tech, Green Tech and Smart City industry sectors.

The programme has collected over 300 European challenges, and it is now possible to propose your solution to these URBAN TECH Challenges! By applying to URBAN TECH Open Call, you may enter URBAN TECH Programme which will provide up to 54.350 EUR per SME or start-up in different funding stages. The aim is that SMEs or start-ups entering URBAN TECH programme will develop a new or significantly improved service or product that addresses one or several of the URBAN TECH challenges.

Green Industry Park has submitted two open challenges in the URBAN TECH project:

1. Solution for efficient harvesting and collection of common reed
https://www.urbantech-project.eu/libraries/solution-for-efficient-harvesting-and-collection-of-common-reed/
2. Creating marketplace for straw based materials such as straw and reed
https://www.urbantech-project.eu/libraries/creating-marketplace-for-straw-based-materials-such-as-straw-and-reed/

If you are interested, more information is available here: https://lnkd.in/e-JWc3zp A Teams info about the programme is arranged in 18th of August. Sign up here: https://www.lyyti.fi/reg/Urban_Tech_infotilaisuus_3506

The call is open until 14th of September.

We are waiting for your bright innovations to the two challenges (see links above) Green Industry Park has submitted!

Any questions or want more information, please contact timo.suutarla@greenindustrypark.com at GIP

or sofia.pihlava@turkubusinessregion.com for Urban Tec related matters

CH-Bioforce sai harvinaisen 15 miljoonan euron EU-rahoituksen

Kasvuyritys CH-Bioforce, joka tuo ratkaisuja kestävään teolliseen toimintaan, on saanut mittavan 15 miljoonan euron EU-innovaatiorahoituksen. Yrityksen liiketoiminta perustuu biomassan fraktiointiteknologiaan, ja sen laboratorio- ja pilot -mittakaavan toiminta sijaitsee Raisiossa, Smart Chemistry Parkissa. Nyt saatu rahoitus mahdollistaa kasvun seuraava vaihetta, demonstraatiomittakaavan laitoksen rakentamista Raisioon vuonna 2024.

”EIC Accelerator -rahoitus on merkittävä saavutus. Tämä voimistaa itseluottamustamme. Liiketoimintasuunnitelmamme on käyty tarkasti läpi ja hyväksytty, mikä edesauttaa meitä myös muun rahoituksen hankkimisessa”, sanoo CH-Bioforcen toimitusjohtaja Petri Tolonen.

Aikaisemmin CH-Bioforce on saanut EIC:ltä tukimuotoisen rahoituksen, joka on tarkoitettu voimakasta kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille, joiden innovaatiotausta on ensisijaisesti deep tech -tutkimuksessa.

” CH-Bioforce on kehittänyt liiketoimintaansa Smart Chemistry Parkissa, jonka tehtävä on tukea bio- ja kiertotalouden yrityksiä kasvuun ja kehitykseen. Nyt kun ollaan siinä vaiheessa, että teollista mittakaavaa edeltävän demonstraatiolaitoksen pystyttäminen on ajankohtaista, auttaa kehitysyhtiö Green Industry Park puolestaan sopivan sijainnin, infran, hyödykkeiden, sekä kontaktiverkoston löytymisessä. Tavoitteena on rakentaa toimijoiden ekosysteemi, jossa yhdessä toimimalla saavutetaan suurempi hyöty ja vaikuttavuus”, sanoo Green Industry Parkin toimitusjohtaja Linda Fröberg-Niemi.

Teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja hyödyntävien CH-Bioforcen kaltaisten innovatiivisten kasvuyritysten toiminta on avainasemassa, kun tähdätään kestävien ja kierrätettävien lopputuotteiden teolliseen valmistukseen. Sekä neitseellisten että fossiilisten raaka-aineiden käyttöä tulee vähentää luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi tulevaisuuden kestävän teollisuustuotannon liiketoiminnan tulee pohjautua kiertotalouden toimintaperiaatteeseen. Tämä vahvistaa osaltaan Suomen kilpailukykyä ja on alku modernin teollisen tuotannon synnylle.

”CH-Bioforcen osaamisen taustalla on pitkäjänteinen Åbo Akademin kemiantekniikan tutkimus ja tiivis yhteistyö teollisuuden kanssa. On ainutlaatuista nähdä, että seudun osaaminen pystytään hyödyntämään oikealla tavalla koko seutukunnan hyväksi”, iloitsee Fröberg-Niemi.

(Kuva CH-Bioforce) CH-Bioforcen teknologian kehittäneet kemistit Sebastian von Schoultz (vas.), Nicholas Lax ja Lari Vähäsalo yhtiön pilottilaitoksessa Raision Smart Chemistry Parkissa.

SusChem-verkoston ”Innovation and Startup Forum” järjestetään toista kertaa siltana suuryritysten ja kestävän kehityksen startupien välillä

  • Turun seudulla toimiva Green Industry Park sekä Smart Chemistry Park yrityksineen esittäytyy ChemBio-messuilla

Green Industry Park ja Smart Chemistry Park yrityksineen ovat mukana kesäkuussa järjestettävillä ChemBio-messuilla. Muun muassa Naantalin entisen jalostamoalueen uutta teollista käyttöä edistävälle Green Industry Parkille messut ovat ensimmäinen julkinen esilläolopaikka, ja toiveissa on löytää uusia potentiaalisia kasvuhaluisia yrityksiä, jotka voisivat täydentää Turun seudulle tulevaisuudessa sijoittuvaa kestävän teollisuuden yritysekosysteemiä.

Green Industry Park on vuokralaisena Turku Science Parkin fasilitoimassa innovaatiokeskittymä Smart Chemistry Parkissa, joten yhteisosallistuminen messuille tuntui luontevalta. Smart Chemistry Parkissa toimii kymmenen kasvuhaluista kemianalan ja prosessiteollisuuden yritystä, joista messuille osallistuvat CH-Bioforce Oy, CH-Polymers Oy, Chementors Oy, sekä Finnpatent Oy. Smart Chemistry Park jakaa myös järjestelyvastuuta nyt toista kertaa järjestettävästä SusChem-verkoston startup- ja innovaatiofoorumista, joka toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa ChemBio-messujen yhteydessä.

”Ensimmäinen SusChem-innovaatiofoorumi järjestettiin hybriditapahtumana syksyllä 2020 ja pahimpien koronarajoitusten jälkeen koettiin tärkeäksi, että tapahtuma pystytään järjestämään kokonaan läsnäolotapahtumana”, toteaa mukana järjestelyissä oleva Smart Chemistry Parkin asiakkuuspäällikkö Reeta Huhtinen. Toiveissa on jatkossa järjestää foorumi joka toinen vuosi. Järjestäjätahoina toimivat verkoston perustajajäsenet: tapahtumaa päävastuullisesti koordinoiva VTT, sekä Kemianteollisuus ry ja Smart Chemistry Park.

”SusChem Innovation and Startup Forumin idea on tuoda suuyritysten tietoisuuteen, millaisia kemianalan ja kestävän kehityksen startupeja Suomessa on, ja toisaalta kertoa suuryritysten näkökulmasta, millaisia odotuksia heillä on startupien suhteen, ja millaista yhteistyötä innovaatioyritysten kanssa tehdään”, kuvailee Huhtinen. Esimerkiksi Continuous Improvement Manager Jaakko Tuomainen kertoo pitchissään Borealis Oyj:n SPIRIT-ohjelmasta ja ekosysteemistä startupeille ja uusille innovaatioille. CH-Polymers puolestaan kertoo startup-pitchissään innovatiivisista sideaineista ja barrier dispersioista.

Muista startup-tapahtumista poiketen foorumia ei ole lainkaan suunnattu rahoittajille, vaan pitchien tarkoitus on nimenomaan lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri kokoisten yritysten välillä. ”Lupaavillakin startupeilla ja teknologisilla innovaatioilla saattaa olla haasteita teknologian skaalaamisessa ja kaupallistamisessa, ja tällöin yhteistyö isojen yritysten kanssa voi olla jopa pelastus”, toteaa Huhtinen.

SusChem-verkosto pyrkii omalta osaltaan tasoittamaan Huhtisen kuvaamaa niin sanottua ”kuolemanlaaksovaihetta” toimimalla alalla sillanrakentajan roolissa.

Kemian ja bioteknologian alan ammattitapahtuma ChemBio Finland Helsingin Messukeskuksessa 8.-9.6.2022, Green Industry Park Oy ja Smart Chemistry Park mukana osastolla 3m38.

SusChem Startup and Innovation Forum Messukeskuksen seminaarihallissa 3F torstaina 9.6. klo 9.30–13.00, ennakkorekisteröityneille vieraille tilaisuus on maksuton.

Foorumin ohjelma:

https://chembio.messukeskus.com/chembio-finland-muu-ohjelma/

Green Industry Park drives sustainable green innovation investments into the greater Turku region

(original article by ExpandFibre)

ExpandFibre Ecosystem member Green Industry Park Oy is a development company founded in June 2021 to develop the industrial businesses of bio and circular economies as well as the renewable energy sector. These sectors are the key enablers of the green transition for industrial companies in the greater Turku region (incl. the municipalities of Turku, Raisio and Naantali among many others). Despite its name, Green Industry Park is not yet an actual industrial park, but an ambitious development company with a vision to drive sustainable industrial development in the Turku Region.

The ExpandFibre team had an interesting chat with Green Industry Park’s Marketing Manager Krista Ahonen on the company’s origins and mission, future plans and why they wanted to join the growing Ecosystem led by Fortum and Metsä Group.

Circular economy and sustainability  at the core

After the Neste Corporation rearranged its oil refining business and closed down the Naantali refinery in 2020, Green Industry Park Oy was established in June 2021 to safeguard future industrial investments into the Turku region. Green Industry Park works in close collaboration with local municipalities, universities and regional developers attracting, supporting and creating future possibilities for new sustainable industrial investments, at the same time  promoting its portfolio of available industrial sites in the Turku business region. Green Industry Park is also highly interested in supporting start-up and growth companies to take the crucial growth steps into demonstration and full industrial scale operation.

Circular economy with a target to enhance the usage and value of bio-based and recycled raw materials in large-scale industrial processes are fundamentally important for Green Industry Park. With its actions, Green Industry Park also positively contributes to climate change mitigation and enhances biodiversity. They are scouting new application areas for under-utilised raw materials or industrial side streams and waste streams such as common reed, straw, wood chips and wood waste in forests.

The core team of Green Industry Park is made up of four highly skilled and experienced industrial professionals. The company is led by CEO Linda Fröberg-Niemi with other key team members being Timo Suutarla as the business development manager, Krista Ahonen as the marketing manager and Toivo Koskinen as the technical specialist.

Networking is elementary

Krista considers networking with the growing ExpandFibre Ecosystem fundamentally important for Green Industry Park.They  are already strongly connected with key stakeholders in the Turku business region  and have their office in the Smart Chemistry Park, where innovative companies such as CH Bioforce (part of ExpandFibre Ecosystem) and CrisolteQ (now part of Fortum) also  started their journeys. The best-case scenario for Green Industry Park would be to find  innovative companies within the Ecosystem, who are actively looking to expand their industrial operations, and support them to invest into the Turku region. . Krista notes that the  industrial areas in the Turku region offer modern and dynamic operating environments, as well as logistically optimal  locations for international business.

Perfectly in line with the vision and mission of ExpandFibre, Krista summarises the bold mission of Green Industry Park, namely  ”to advance the creation of sustainable global industries for the benefit of the planet”.

Photo: Neste Oyj

Ekoteollisuuspuistot – menestystarinoita Suomesta livestream 17.5.

Green Industry Park on osa Suomen Ekoteollisuuspuistojen verkostoa, jonka aktiivisen toiminnan avulla kokemusperäinen tieto kiertotalousteollisuudesta leviää ympäri maata. Teollisen kiertotalouden osaamisalusta (TKO) -hankkeen avulla vahvistetaan Suomen teollisen kiertotalouden kestävää kasvua ja innovaatiotoimintaa. Parhaimpien käytänteiden ja tietojen vaihdon lisäksi verkosto järjestää esimerkiksi työpajoja ja tutustumiskäyntejä ekoteollisuuspuistoissa. 

Verkosto järjestää ”Ekoteollisuuspuistot – menestystarinoita Suomesta” livestream-webinaarin tiistaina 17.5.2022 klo 9-11, jossa myös Green Industry Park on mukana. Ohjelmassa on erinomaisia puhujia ympäri Suomea, ja tavoitteena on saada linjoille kuulijoita erityisesti ekoteollisuuspuistoissa sijaitsevista yrityksistä, mutta myös laajasti muistakin mm. bio- ja kiertotalouden, sekä uusiutuvien energiamuotojen asioista kiinnostuneista tahoista.

Tilaisuus striimataan suorana lähetyksenä studiosta Turusta, ja osa puhujista liittyy linjoille etänä. Tapahtuma-alustana toimii ProspectumLive ja tapahtumasivu ja ilmoittautuminen on nyt avoinna täällä: https://event.prospectumlive.com/ekoteollisuuspuistot-menestystarinoita-suomesta/room/4031

Tilaisuuden puhujaohjelman ja paneelikeskustelun jälkeen on mahdollisuus vapaamuotoiseen verkostoitumiseen ja matchmakingiin Teamsissa, jonne liitytään suoraan samalta tapahtumasivulta (linkki täydentyy esiin tapahtumasivulle myöhemmin).

Tilaisuuden ohjelma (täydentyy vielä muutamien nimien osalta):

Tilaisuuden avaus
TBA, Sitra

Tilaisuuden moderaattori: Jukka Teräs

YRITYSTEN MENESTYSTARINAT

Metsän uudet mahdollisuudet
Maija Pohjakallio, Metsä Group 

Borealiksen menestystarina Kilpilahdessa
Katja Lahti, HSE päällikkö, Borealis

EKOTEOLLISUUSPUISTOT TUKEMASSA VIHREÄN TEOLLISUUDEN KASVUA 

Kokkolan Ekoteollisuuspuisto – perinteinen puisto, joka katsoo tulevaisuuteen
KIP Service Oy, Virve Heikkinen, ympäristöpäällikkö

Case x

Kemin Ekoteollisuuspuisto muutoksen kourissa – uusi mahdollisuus
Digipolis, Tuomas Pussila, teollisen kiertotalouden ohjelmapäällikkö

Case y

Green Industry Park – uudistuva teollisuusalue Naantalissa                 
Linda Fröberg-Niemi, johtaja 

Case: CH-Bioforce, Petri Tolonen, toimitusjohtaja

ALUSTUS PÄIVÄN PANEELIIN
Ilmastorahasto – Kuinka rahoittaa tulevaisuuden vihreää kasvua
Pia Erkinheimo 

PANEELI: Kiertotalouden muutoksentekijät Suomessa 

Moderaattori: Jukka Teräs. Osallistujat: Petri Tolonen, Maija Pohjakallio, Sitra, Pia Erkinheimo, TBA

VIRTUAALIKAHVIT
Mahdollisuus verkostoitumiseen Teamsissa!

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Naantalin jalostamoalueelle kehitteillä bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymä

Nesteen entisellä jalostamoalueella Naantalissa on hyvät lähtökohdat kehittyä uudeksi bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Kehitysyhtiö Green Industry Parkin tehtävänä on luoda edellytyksiä ekosysteemille, jossa hyödynnetään synergiaa niin materiaalivirroissa, osaamisessa kuin energiassakin.

Kun Neste ilmoitti syksyllä 2020 sulkevansa öljynjalostamotoiminnan Naantalissa, alueen mahdollisuuksia ryhdyttiin ripeästi selvittämään elinkeinoministeri Mika Lintilän nimeämän selvitysmiehen, Panu Routilan toimesta. Kehitysyhtiö Green Industry Park jatkaa nyt aloitettua selvitystyötä bio- ja kiertotalouteen pohjautuvan toiminnan tuomiseksi alueelle. Mukana kehityshankkeessa ovat Sitra, Neste ja Fortum sekä Naantalin, Turun ja Raision kaupungit. Lähtökohtana on koko Turun seutukunnan alueen elinvoimaisuuden ylläpitäminen, kasvattaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn luominen.

Naantalissa sijaitsevasta Nesteen jalostamoalueesta kehitetään uutta bio- ja kiertotalouden keskittymää.

Green Industry Park -kehitysyhtiön toimitusjohtaja Linda Fröberg-Niemi visioi Naantalin jalostamoalueelle huippuluokan teollisuuskeskittymää, jossa maa- ja metsätalouden, tai teollisuuden muista sivuvirroista tehdään esimerkiksi tekstiilikuituja vaateteollisuuteen tai materiaaliratkaisuja kappaleteollisuuteen. Vety- ja power-to-x -ratkaisut tulevat myös olemaan osa uutta toimintaa. Alueen erityispiirteet, infrastruktuuri ja nykyisen toiminnan luonne tukevat prosessiteollisuutta.

– Kiertotaloudessa tuotannon raaka-aineet ovat sivuvirtoja tai jonkun toisen prosessin jäte. Biotaloudessa luonnonmateriaalille saadaan korkeampi jalostusarvo ja biopohjaisia tuotteita uusille markkinoille, eli parhaassa tapauksessa samalle raaka-ainetonnille korkeampi tuottavuus.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen luovat painetta bio- ja kiertotaloustoiminnan kehittämiselle, sekä uusille energiaratkaisuille kuten vedylle. Niemen mukaan isot kansainväliset toimijat etsivät nyt kuumeisesti vaihtoehtoja saadakseen toiminnalleen kestävämmän pohjan.

– Teollisessa toiminnassa aikajänne on pitkä, innovaatiosykli on 15–20 vuotta. Vaaditaan paljon syväosaamista sekä rahoitusta infrastruktuuriin, laitteisiin ja laitoksiin. Suomen näkökulmasta on tärkeää olla tässä kehityksessä mukana.

Kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuustoimintaa

Jotta teollisen mittakaavan toiminta olisi järkevää toteuttaa kotimaassa, sen on oltava kansainvälisesti houkuttelevaa ja kilpailukykyistä: teknologian riittävän hyvää, lopputuotteille markkinat ja toimintaympäristön kilpailukykyinen suhteessa kansainväliseen tarjontaan. Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että maassa on teollisuustoimintaa ja tuotteita omista raaka-aineista.

Ajatuksena on, että Green Industry Parkissa voisi tulevaisuudessa olla useita teollisia yrityksiä, ja lisäksi eri kehitysvaiheessa olevia pk-yrityksiä, jotka muodostavat yhdessä teollisen symbioosin. Siinä yritysten välillä on synergiaa niin materiaalivirroissa, osaamisessa kuin energiassakin. Tärkeä näkökulma on myös tiivis yhteistyö alueen innovaatiotoimijoiden kanssa. Fröberg-Niemen mukaan Green Industry Park tuo ympäristöhyötyjä sekä sinne sijoittuvien toimijoiden liiketoiminnan että itse teollisuusalueen toimintamallin näkökulmasta, jonka tavoitteena on tarjota toimijoille kiertotalouden mukainen teollinen alusta.

Green Industry Parkin toimitusjohtaja Linda Fröberg-Niemi toivoo, että myös valtion puolelta luodaan edellytyksiä teollisen toiminnan kehittämiseksi Suomessa. Kuva: Tuukka Salo, Presser Oy.

– Sellaisia vaihtoehtoja ei ole paljon tarjolla. Alueen houkuttelutekijöinä ovat myös Suomen vakaa toimintaympäristö, rauhallisuus, työkulttuuri sekä hyvät kansainväliset suhteet muihin maihin. Toisaalta rajoittavana tekijänä Suomessa saattaa olla esimerkiksi verotus ja työvoiman saanti.

Useista yrityksistä koostuva ekosysteemi luo oman arvoverkoston. Teollisuustoimijoiden lisäksi kiinnostusta on myös palveluyrityksistä, aina huoltoliiketoiminnasta teolliseen rakentamiseen. Sijainti lähellä satamaa on edellytys monelle teolliselle toimijalle ja avaa mahdollisuuksia myös logistiikka-alan toimijoille.

Osaamispohjaa ja historiaa

Prosessikemian osaaminen näkyy myös alueen teollisuudessa ja yrityksissä. Fröberg-Niemi muistaa mainita myös Raisiossa sijaitsevan Smart Chemistry Parkin, joka on alan startupien ja kasvuyritysten innovaatiohautomo.  

Turun seutukunnan väkiluku on reilut 300 000, josta noin 40 000 on opiskelijoita. Akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen myötä Turun seudulla on verrattain paljon kemian ja prosessikemian osaamispohjaa. Teknologian opiskelupaikkoja on yhteensä lähes 2 000 vuodessa.

– Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat ja antavat edellytyksiä toiminnan rakentamiseen. Haluamme olla houkutteleva ekosysteemi sekä nuorille että kokeneemmille osaajille, myös kansainvälisesti. Moni on kiinnostunut tekemään oman osuutensa kestävän tulevaisuuden puolesta. Me voimme olla se, joka tarjoaa nämä työpaikat. Yksi teollinen työpaikka synnyttää jopa neljä oheistyöpaikkaa.

Green Industry Parkin toimitusjohtajana Linda Fröberg-Niemen tehtävänä on luoda edellytyksiä uudelle toiminnalle. Hän etsii oikeat keskustelukumppanit ja potentiaaliset investointikohteet, selvittää maankäyttöasioita Nesteen ja kaupunkien kanssa, tekee sidosryhmä- ja korkeakouluyhteistyötä sekä kansainvälistä brändi- ja markkinointityötä.

Maankäyttö- ja infrastruktuuriselvitykset tulevat viemään aikansa, mutta tavoitteena on useita aiesopimuksia investoinneista jo kahden vuoden sisällä. Fröberg-Niemi korostaa, että Suomessa on todella hyviä yritysaihioita ja kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuuksia teollisen laitoksen perustamiseen Suomessa. Päästövähennyksiä ja hiilineutraaliutta tavoiteltaessa monet avaimet ovat omissa taskuissamme.

– Meillä on todella hyvät mahdollisuudet modernin teollisuuden luomiseksi Suomessa. Suljetut tehdasalueet ovat mahdollisuus hiilineutraalin teollisuustoiminnan alustaksi.

Teksti: Jasmine Jussila, Presser Oy

Naantalin voimalaitoksen alueelle suunnitellaan vedyn tuotantolaitosta

Elomaticin perustama kehitysyhtiö Green H2UB Oy ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) ovat solmineet aiesopimuksen, jossa osapuolet selvittävät vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamista TSE:n Naantalin voimalaitoksen alueelle. Tarkoituksena on tuottaa vetyä meri- ja raskaan liikenteen polttoaineeksi, jonka sivutuotteena syntyvää hukkalämpöä hyödynnettäisiin kaukolämpönä.

Elomatic on perustanut kehitysyhtiö Green H2UB Oy:n tarkoituksenaan luoda pilottihankkeita vedyn tuotannolle ja käytölle meri- ja maaliikenteessä mahdollisimman nopeasti. Nyt ensimmäinen hanke on toteutumassa, kun TSE:n Naantalin voimalaitoksen alueelle kaavaillaan rakennettavaksi vedyn tuotantolaitosta. Tämänhetkisen arvion mukaan hanke voisi toteutua aikaisintaan vuoden 2023 aikana.

Suunnitelma vedyn tuotantolaitoksesta on osa kehitysyhtiö Green Industry Parkin toimia Naantalissa ja Raisiossa sijaitsevan entisen jalostamoalueen uudesta käytöstä. Kuva: Elomatic Oy.

Vetyä voidaan tuottaa vihreällä sähköllä elektrolyysin avulla, eikä puhtaan vedyn polttamisesta synny lainkaan hiilipäästöjä, vaan ainoastaan sähköä ja vettä. Siksi vetyteknologia ja siitä johdannaiset polttoaineet ovat kestävä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Erityisen merkittävässä roolissa vetypolttoaineet ovat raskaassa liikenteessä ja merenkulussa, joiden energiatarpeisiin akkuteknologia ei riitä vastaamaan. Nyt perustettu Green H2UB Oy pystyy tuottamaan vetyä mm. yhteysalusliikenteelle.

– Vetytalous, yhdessä vihreän sähköntuotannon kanssa, luo samalla Suomelle huoltovarmuusnäkökulmasta siirtymän varastoinnista jatkuvaan tuotantoon, Elomaticin toimitusjohtaja Patrik Rautaheimo toteaa.

Hukkalämpö hyötykäyttöön

Noin kolmannes vihreän vedyn tuotannossa käytetystä sähköstä menee hukkaan lämpönä. Voimalaitoksen ja kaukolämpöverkon läheisyys on sijaintina ideaali, sillä tuotannossa syntyvä hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön kaukolämpönä. Tämä parantaa vedyn tuotannon energiatehokkuutta.

– Vetytalous on merkittävä osa tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa puhtaan sähkön ja lämmön tuotanto yhdessä liikennepolttoaineiden tuotannon kanssa muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Näiden tuotantolaitosten keskittämisestä hyötyvät kaikki. TSE on systemaattisesti kehittänyt kestävää energiatuotantoa, ja tämä on seuraava askel tuleviin energiaratkaisuihin, TSE:n toimitusjohtaja Maija Henell sanoo.

Hanke on osa kehitysyhtiö Green Industry Parkin toimia, joiden tarkoituksena on kehittää Naantalissa ja Raisiossa sijaitsevaa entistä jalostamoaluetta bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi.

– Olen iloinen, että alueen ensimmäinen bio- ja kiertotalouden hanke voidaan saada alkuun jo ennen kuin itse maa-alue saadaan jalostamolta käyttöön. Se tulee olemaan merkittävä osa uutta ekosysteemiä, joka alueelle pyritään kehittämään, Green Industry Parkin hallituksen puheenjohtaja Panu Routila toteaa.